Menu
”Mihin tarvitaan uutta kaivannaisalan verkostoa?” kysyttiin, kun LUT-yliopisto oli kutsuttu Suomen lippulaivayliopistoksi UNESCOn tunnustamaan kansainväliseen kaivostekniikan osaamiskeskukseen. Dekaani Riina Salmimiehen on helppo vastata tähän. ”Suomalaisissa korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä on tarvittava osaaminen uudistaa raaka-ainesektoria radikaalisti kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi. Yhdessä olemme myös kansainvälisellä pelikentällä enemmän. Olemme kaivannaisalalla uuden edessä ja nimesimme verkoston Xploreriksi löytöretkeilyn nimissä.”
UNESCO liitetään arkikeskusteluissa usein kulttuuriin ja koulutukseen. UNESCO on kuitenkin myös merkittävä tiedejärjestö, jonka tunnetuin aikaansaannos lienee CERN eli hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Tärkeitä UNESCOn strategian toteuttajia ovat kaivostekniikan osaamiskeskuksen kaltaiset kategoria 2 -osaamiskeskukset. Ne ovat huippuyliopistojen muodostamia verkostoja, jotka ovat UNESCOn etuoikeutettuja partnereita. Verkostot edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tutkimuksen ja koulutuksen keinoin. LUT-yliopiston Xplorerin lisäksi kansallisia lippulaivoja on Saksassa, Itävallassa, Kiinassa ja Isossa-Britanniassa.
Xplorer keskittyy tutkimuksessaan kaivosvesiin ja kaivos- ja rikastustoiminnan sivuvirtoihin. Professori Antti Häkkinen on kiinteästi mukana verkoston kehittämisessä. Hän tutkimusryhmineen on yksi pisimmällä olevista geopolymeerikomposiittien tutkijoista. Häkkinen on mukana myös LUTin uudella SCI-MAT-tutkimusalustalla, joka tekee tutkimusta epäorgaanisten materiaalien kestävästä kiertotaloudesta. LUTissa toimii myös CST eli Erotustekniikan keskus (Centre for Separation Technology), joka keskittyy pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen rahoitushauissa. ”Meillä on tässä koossa hyvä paketti, ja aion terävöittää yhteistyötä tulevaisuudessa”, Häkkinen sanoo.
Viime syksynä Xplorer-tiimiin liittyi teollisuusprofessori Jutta Nuortila-Jokinen, joka on tehnyt mittavan uran metsäteollisuudessa. Hän näkeekin paljon tuttua kaivannaisalan haasteissa. ”Xplorerin tunnus on Towards Zero Impact Mining eli kohti haitatonta kaivannaisteollisuutta. Tällä samalla ajatuksella lähdettiin aikoinaan laittamaan metsäteollisuuden päästöjä kuriin hyvin tuloksin”, Nuortila-Jokinen sanoo. Hänen vahvaa osaamistaan on ekosuunnittelu. Sen hallitseminen on keskeistä, sillä suunnittelijan pöydällä päätetään jopa 80 prosenttia lopputuotteen ympäristövaikutuksista sekä se, miten tehokkaasti tuotteiden kierrättäminen lopulta onnistuu. Parhaillaan Nuortila-Jokinen kartoittaa tutkimuskohteita kaivosvesitutkimukseen. Lokakuussa pidetty kaivosvesi-workshop keräsi ison joukon kiinnostuneita keskustelemaan, mihin suuntaan tutkimusta pitäisi viedä.
Xplorerin johtajana toimii TkT Matti Lampinen, joka vastaa myös verkoston koulutusasioista. Digitalisaatio ja kiertotalouteen siirtyminen mullistavat kaivannaisalaa vauhdilla, mikä vaatii uudenlaista osaamista. Xplorer-verkosto kehittää koulutusta aktiivisesti kansainvälisten kumppaneiden kanssa kurssitasolta aina tutkintoihin asti. ”Tällä hetkellä LUTissa pyörii esimerkiksi kurssi, jossa 80 opiskelijaa kehittää konkreettisia ratkaisuja alan kiertotalouden haasteisiin. Luennoitsijoina kurssilla toimivat eri organisaatioita edustavat asiantuntijat, jotta opiskelijat saavat globaalin näkymän koko arvoketjuun. Se luo vahvan pohjan ratkaisujen kehittämiselle poikkitieteellisissä ryhmissä. Yhdessä keskuksen jäsenten kanssa pystymme vastaamaan kaivannaisalan suureen murrokseen”, Matti Lampinen sanoo.
Kaivostekniikan osaamiskeskuksen pääpaikka on Pietarin kaivosyliopistossa. ”Olemme Xplorer-verkostossa aitiopaikalla myös sen suhteen, että näemme, mitä naapurissa tapahtuu. Venäjän talous perustuu öljyyn, mutta sillä on kaikki edellytykset olla myös uusiutuvan energian supervalta. Toivon, että yksi Xplorerin blogissa esiintynyt vierailija on oikeassa sanoessaan, että olemme nähneet kaivannaisalalla vasta uuden ajan räjähtävän alun”, verkoston koordinaattori Jaana Ryynänen sanoo.
Xplorer-verkosto toivottaa tervetulleeksi kaikki organisaatiot, jotka haluavat edistää kestävää mineraalikiertoa.
Kirjoittaja on LUT-yliopiston dekaani Riina Salmimies, joka toimii Xplorer-verkoston ohjausryhmässä.
Artikkeli on ilmestynyt aikaisemmin Materia-lehdessä 6/2021
