
Kansalaiskeskustelu kaivostoiminnasta on lisääntynyt Suomessa, ja erilaiset kansalaisliikkeet lisäävät paineita uuden kaivoslain valmisteluun. Kansalaisten kritiikki kohdistuu usein
kaivostoiminnan negatiivisiin ympäristövaikutuksiin, erityisesti vesistövaikutuksiin ja jätemääriin. Kaikki eivät usko kaivostoiminnan positiivisiin talousvaikutuksiin niin kuin yhtiöt
ja konsulttitoimistot ne esittävät.
Fraser-instituutin selvitykset ovat osoittaneet, että Suomi on hyvä ympäristö kaivostoiminnalle. Yhteiskuntamme on vakaa ja korruptiota viranomaistoiminnassa on
verrattain vähän. Suomi on ympäristönä helposti ennakoitava ja hyvä yhtiöiden toiminnalle. Kallioperämme on kiinnostava, meillä on laajasti kartoitetut luonnonvarat ja kaivos- ja
rikastustoiminnassa tarvittavaa vettä. Suomessa on korkea koulutustaso, joten osaavaa työvoimaa ja yhteistyökumppaneita on saatavilla.
Jos haluaa, on helppo ymmärtää eri osapuolia monipolvisessa kaivoskeskustelussa. En voi syyttää kanssaihmisiäni siitä, että he pelkäävät luontomme puolesta. Minäkin rakastan
suomalaista luontoa ja uskon puhtaiden vesiemme, puhtaan ilmamme ja ainutlaatuisen luontosuhteemme olevan osa sitä, miksi olemme maailman onnellisin kansa. En myöskään
voi syyttää valtiotamme, joka haluaa valjastaa luonnonvaramme akkuteollisuuden käyttöön edistääkseen sähköistymistä ja hidastaakseen ilmastomme lämpenemistä. En
halua silmittömästi syyttää yhtiöitä, sillä niissä työskentelee paljon rehellisiä kanssaihmisiä – olenhan vuorimies itsekin ja rakastan alaa.
Ohitamme kuitenkin tällä hetkellä suomalaisten huolet liian monessa käänteessä. Kaivostoiminnan pitää olla yhteiskunnan hyväksymää – puhumme sosiaalisesta toimiluvasta – ja tätä hyväksyntää meidän pitäisi rakentaa yhdessä jatkuvasti parantaen. Tutkijoiden, päättäjien, yhtiöiden ja kansalaisten keskinäisellä keskustelulla, jossa sovitetaan yhteen tärkeitä arvojamme.
Uskon aidosti, että kaivostoiminnan ei tarvitse tarkoittaa kestämätöntä riskiä luonnonvesistöillemme. Mutta onko tämä työ valmis jo? Ei. Voiko sitä tehdä yksin? Ei. Ollaan siis avoimia puolin ja toisin aidolle keskustelulle ja jopa vaatimuksille, sillä yksi asia
meille kaikille varmasti on sama: meillä on yksi planeetta.
Riina Salmimies